Laadimme viiden blogin sarjan auttamaan yrityksiä some-markkinoinnin suunnittelussa:
Onko sosiaalisesta mediasta kanavaksi yrityksen sisällöille? Lyhyt vastaus: kyllä on. Kerron kuinka hyödyntää ainutlaatuiset jakelumahdollisuudet mutta myös kuinka some tarjoaa ainutlaatuisia testauskeinoja sisältöjesi timantinkirkkaaseen hiontaan.
Käydäänpä aiheen pariin!
Jos teet jo valmiiksi sisältömarkkinointia, voit hypätä seuraavaan kappaleeseen. Mutta niille lukijoille, ketkä vielä pohtivat onko heidän järkevää lähteä tuottamaan omaa sisältöä asiakaskunnalleen, tässä pieni tiivistelmä syistä lähteä omaksi pieneksi mediataloksi.
Mitä sisältömarkkinointi on: markkinointistrategia, jossa pyritään saamaan ostavia asiakkaita tuottamalla ja kohdentamalla heille sisältöä, joka on relevanttia & arvokasta ja joka vie heitä eteenpäin kohti haluttua kaupallista tavoitetta.
Sisältömarkkinointi ei siis ole mainosten tuottamista.
Suosittelen ajattelemaan asiaa näin: Jokainen yritys tarjoaa asiakkailleen jotain erilaista kuin kilpailijansa. Tästä kannattaa kertoa – ylpeänä ja kovaan ääneen. Tai ainakin ääneen, jos olet tyypilliseen suomalaiseen tapaan vaatimaton.
Oli sisältösi muoto sitten tekstiä, kuvaa tai videota, tärkeintä on että se on autenttista ja antaa kohdeyleisöllesi sen kaipaamaa tietoa.
Tässä yhteydessä moni valitettavasti unohtaa sen, että sisällöntuotannon lisäksi täytyy huolehtia myös jakelusta: keinoista ja kanavista, joilla tuotettu teksti, kuva sekä video tavoittavat kohdeyleisön.
Sisällön tuuttaaminen ulos ilman suunnitelmaa kuinka se tavoittaa oikeat ihmiset, on hukkaan heitettyä työtä.
Henkilökohtainen suosikkini yritysmaailmasta, SpaceX-yrityksen perustaja Elon Musk, on sanonut että ”Launch cost should be the equal of the satellite cost”. Tätä mukaillen tuottamasi sisällön hinta täytyy vastata sen jakelukustannuksia.
Miksi nähdä vaivaa sisältöjen tuottamiseen, jos niitä ei haluta saada silmäparien eteen? Älä siis sorru ”Spray & Pray” -strategiaan!
Seuraavassa kappaleessa vastaamme vääjäämättömään kysymykseen, eli
Paras tapa kohdentamiseen on lähteä liikkeelle tuntemista asiakkaistasi. Mieti millaisia kiinnostuksenkohteita ja muita ominaisuuksia (ja omituisuuksia) heillä on ja sukella sen jälkeen Facebookin/LinkedInin/Twitterin mainosalustan kohdennusmahdollisuuksiin.
Löydät sieltä yllättävän paljon luovia ratkaisuja, joilla kohdentaa. Miltä esimerkiksi kuulostaa 25-30 -vuotiaat pikkulasten isät tai ristipistoa harrastavat helsinkiläiset? Tai treffailusta kiinnostuneet eläkeläiset? Tai rahoitusalasta kiinnostuneet maaseudulla asuvat hyvin koulutetut naiset?
Haistoit näistä esimerkeistä varmasti mahdollisuuksia kohdennettuun sisällöntuotantoon. Nuorille isille ja menojalka vipattaville eläkeläisille voi tarjota hyvin omanlaistaan sisältöä ja markkinoida tuotteita ja palveluita, jotka nousevat esiin sisältövirrasta geneeristä tarjontaa moninkertaisesti tehokkaammin.
Kohdentamisessa onkin enemmän kyse yleisö-viesti -yhdistelmän löytämisestä kuin teknisestä toimenpiteestä valitulla mainosalustalla. Luomalla oman tulokulman tuotteeseesi tai palveluusi markkinoinnillistat viestisi ja peset kilpailijat mennen tullen.
Lisäsyvyyttä sisältöön saat tuomalla mukaan ostopolun. Siitä seuraavaksi.
Sisältömarkkinoinnin suunnittelun tekee kaupallisesti kiinnostavaksi kolme eri yleisötyyppiä ostamisvalmiuden eri vaiheissa. Kuinka tehdä tiedontarvetta palvelevaa sisältöä eri tyyppisille verkkokävijöille:
Hyvä keino hahmottaa millaista tietoa asiakkaasi hakevat tiedonkeruun eri vaiheissa, on tehdä hakusanatutkimus ja ryhmitellä haut eri ostopolun vaiheiden mukaan. Samalla voimme löytää piileviä tarpeita, joita emme ole aiemmin tienneet olevan olemassa.
Asiakasprofiilit ovat varmastikin monelle sisällöntuottajalle tuttu asia. Mutta tiesitkö, että voit testata sisältöjen kiinnostavuutta juuri tietyssä asiakassegmentissä digimarkkinoinnin avulla?
Näin sisältöjen osuvuuden mittaaminen tapahtuu:
Mitä tiedät lukijoistasi ja kuinka digityökalut auttavat palvelemaan lukijoita paremmin? Tässä kevyt check list, jolla lähteä liikkeelle:
Oma, maksettu ja ansaittu media – nämä ovat 3 eri keinoa saada viestisi näkyviin.
Mitä heftimpi uutiskirjelista sinulla on, sitä kevyempi mediabudjetti riittää. Ja mitä mielenkiintoisemmin osaat tuotteistasi/palveluistasi kertoa, sitä vähemmän joudut maksamaan niiden näkyvyyden vipuamisesta. Puhunkin usein viraliteettiasteesta: siitä kuinka paljon postauksesi saa lisänäkyvyyttä ilmaisten tykkäysten & edelleenjakojen myötä, kun ensin olet sysännyt lumipallon liikkeelle maksamalla viestisi näkymisestä.
Tylsät maksaa enemmän: menestyt sosiaalisessa mediassa olemalla huomiota herättävä.
Sisällöntuotanto tukee myös hakukoneoptimointia, mutta jätämme tämän käsittelyn toiseen blogaukseen.
Kuinka saada lisäpotkua sisältömarkkinoinnin toimivuuteen analytiikasta: tunne ainakin nämä Google Analyticsin ja Facebookin tunnusluvut:
Bränditunnettuus: kävijämäärät, sivukatselut, videokatselut, ad recall lift rate (FB metriikka)
Sitoutuminen: blogikommentit, tykkäykset, edelleenjaot
Liidinhankinta: lomakkeen täyttämiset ja täyttöaste, sähköpostin tilaukset
Myynti: myynti verkon kautta, myynti kivijalassa / myyjän saama myynti
Asiakasuskollisuus: prosenttiosuus nykyisistä asiakkaista, ketkä lukevat blogia / tilaavat uutiskirjettä
Samalla autat sisällöntuottajia tekemään entistä kiinnostavampia sisältöjä digimittarien avulla.
Toivon, että sait sysäyksen viedä yrityksesi sisällöntuotantoa ja sisältömarkkinointia eteenpäin. Haluan myös, että lähdet rohkeasti testaamaan uutta. Testaaminen on suunnitelmallista oppimista, joka vie yritystäsi askel askeleelta eteenpäin some-markkinoinnissa.
Mitä kanavia sinä olet testannut yrityksesi sisältöjen jakelussa tai mitä seuraavaksi lähdet testaamaan?
Ota yhteyttä!Tyypillinen asiakkaamme saa hyviä tuloksia ja viihtyy kanssamme pitkään. Tuloksellinen tekeminen onkin kaiken tekemisemme keskiössä ja teemme kaikkemme, jotta markkinointinne tulokset paranevat kerta toisensa jälkeen.