Laadimme viiden blogin sarjan auttamaan yrityksiä some-markkinoinnin suunnittelussa:
Some yrityksen markkinoinnissa on monitahoinen aihe ja siihen voi vastata hyvin monesta näkökulmasta. Keskityn tässä artikkelissa maksetun mainonnan näkökulmaan mutta sivuan myös sisällöntuotantoa, koska se on somemarkkinoinnin kolikossa se kuuluisa toinen puoli. [Ja itse kolikkoa ei kannata unohtaa, eli ilman panostuksia et voi myöskään odottaa tuloksia.]
Markkinoinnissa on tiivistetysti kyse potentiaalisten asiakkaiden tavoittaminen sieltä, missä he liikkuvat viesteillä, joista he ovat kiinnostuneet.
Kaikki muu on taktiikkaa, eri kanavien ja tarjoomien testailua.
Siksipä kysymykseen: ”toimiiko some yrityksen markkinoinnissa” täytyy vastata konsulttimaisesti. ”Se riippuu”.
Riippuu siitä:
Heitän hieman provokatiivisen väitteen: yritysten välisessä kilpailussa pärjäävät nykyisin somekelpoisimmat yksilöt. Ne, joiden tuotteista ja palveluista tehdään eniten omaehtoisesti sisältöjä ja joiden itse tuottamat sisällöt saavat eniten näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa.
Mitä instagrammattavampi / tweetattavampi yrityksesi sisältö on, sitä enemmän saat näkyvyyttä ja herätät kiinnostusta somessa. Ja sitä enemmän tulosta jää viivan alle.
Ryhdytäänpä pureutumaan ensimmäiseen kohtaan: mitä sosiaalisen median kanavia Suomessa käytetään ja onko siellä tavoitettavissa juuri sinun yrityksesi asiakkaita?
StatCounter julkaisee tilastotietoja eri somekanavien markkinaosuuksista ja Suomen osalta luvut ovat hyvin linjassa yleisen käsityksen kanssa: Facebook on ylivoimaisesti käytetyin kanava Pinterestin, Twitterin ja Instagramin seuratessa perässä.
Koska Suomessa ei voi valitettavasti tehdä maksettua mainontaa Pinterestissä, keskitymme jäljelle jääviin kanaviin. Niistä kohdennusten osalta helpoimmat ovat Facebook ja Instagram.
Kohdentaminen Facebookissa ja Instagramissa ei jää kiinni ainakaan vaihtoehtojen puutteeseen. Itse asiassa päinvastoin; usein valinnanvaikeus eri vaihtoehtojen välillä tekee päätöksenteosta vaikeaa. Onneksi voimme aina testata eri yleisöjä ja löytää niistä toimivimmat.
Facebookin ja Instagramin tekee digimainostajalle helpoksi valinnaksi se, että kumpaakin hallinnoidaan saman käyttöliittymän kautta. Tämän mainosalustan kautta pääsee käsiksi niin ihmisten kiinnostuksenkohteisiin, ikään tai vaikkapa siihen, onko hän 0-1 vuotiaan lapsen isä tai äiti.
Toinen hyvä syy valita Facebook on suuret käyttäjämäärät: lähes 3 miljoonaa suomalaista käyttää Facebookia vähintään kerran kuukaudessa. (Statista 2019)
Entä muut somekanavat maksetun mainonnan näkökulmasta: Twitter, LinkedIn ja YouTube? Tai uudempi tulokas Snapchat?
Näitä kanavia ei tietenkään kannata unohtaa. Voi jopa olla, että on huomioarvon kannalta parempi olla mukana kanavassa, jossa kilpailijasi ei ole. Tai sitten hyväksyä, että kanavan käyttämättömyyteen on syynsä ja laittaa taisteluhousut jalkaan & hypätä kilpailuareenalle muiden joukkoon.
Somemainonnan mittareita määrittäessä kannattaa lähteä liikkeelle tavoitteista: mitä haluat saada mainonnalla aikaan. Tavoitteita määrittäessäsi kannattaa olla realistinen: jos asiakkaasi eivät osta sinulta ensi-istumalta nähtyään sinut esimerkiksi messuilla, ei kovaa kauppaa kannata asettaa tavoitteeksi myöskään somemarkkinoinnissa.
Usein sopivampia tavoitteita somemainonnassa ovatkin riittävän suuri kohdeyleisön tavoittaminen, toimivimpien viestien testaaminen sekä kävijöiden saaminen tutustumiskäynnille verkkosivustollesi.
Verkkosivuston analytiikasta sekä sen konversio-optimoinnista riippuu, kuinka paljon voit odottaa sivustolle saapuvasta liikenteestä. Mitä paremmin suunnittelet sivustosi, sitä enemmän mehuja saat irti kävijöistä.
Pian kirjoitamme lisää Facebook-mainonnasta ja keinoista, joilla lähteä selvittämään syitä, jos some-markkinointi ei toimi.
Ota yhteyttä!Tyypillinen asiakkaamme saa hyviä tuloksia ja viihtyy kanssamme pitkään. Tuloksellinen tekeminen onkin kaiken tekemisemme keskiössä ja teemme kaikkemme, jotta markkinointinne tulokset paranevat kerta toisensa jälkeen.